URA JA ÄITIYS MAHDOTON YHTÄLÖ?
Istuinpa eilen aamun junassa matkalla Helsinkiin kauppiaspäiville. Taas yksi niistä aamuista, jolloin kello herätti viideltä ja hiivitään makuuhuoneesta alakertaan, ettei 2,5 vuotias Vieno tytär heräisi.
Niin, istuin junassa ja kuulin puhelun takana istuvalta naiselta, jonka olen usein kuullut muulloinkin. ”Joko olette herännyt? Onko pojat jo herännyt? koita nyt herättää ne! Laitoin vaatteet valmiiksi ja jääkaapissa on aamupalaa. Muista ottaa se reppu mukaan ja muista, että Ville menee tänään jo kahdeksaan. Muista antaa Mikolle lääkkeet ja älkää sitten myöhästykö. Mene nyt jo herättämään ne!"
Mikä näitä naisia vaivaa, jotka viitsivät tehdä tätä? Eikö miehillä ole omia aivoja? Eikö miehet ota lainkaan vastuuta?
Vai pitäisikö sittenkin katsoa itseä peiliin; olemmeko kontrollifriikkejä, jotka eivät luota ja haluavat tehdä kaiken itse ja samalla ajamme itsemme mahdottomaan tilanteeseen. Puolisolle tai lapsille ei edes anneta mahdollisuutta yrittää. Ei anneta tilaa ajatella omilla aivoilla tai suojellaan kaikilta mahdollisilta virheiltä. Pyydetään osallistumaan kotitöihin, mutta lopuksi kuitenkin tehdään itse, koska se olisi kuitenkin mennyt väärin.
Naiset itse rakentavat itsestään kodin kuningattaria, joita ilman koti ei pyöri. Äitiys on asia, jolla loistetaan ja pahimmillaan töihin lähtevät naiset ovat huonoja äitejä ja naisia, jotka eivät huolehdi perheestään. Voitte uskoa, kuinka itsekin olen tähän suuren vaiettuun asiaan törmännyt. Ihmisten ajatukset tulevat ilmi pienistä yksityiskohdista; ”Sinullahan ei varmaankaan ole lapsia?” ”Kyllä lapsista pitää nauttia, silloin kun ne ovat pieniä.” ”Lapset kyllä tarvitsevat äitiä”. ”Kuinka sinulla ja miehelläsi menee?”
Mutta onko tosiaan ura ja äitiys mahdoton yhtälö? Ennakkoluulot asiasta ovat suunnattomat. Naiset pystyvät rakentamaan uraa siinä missä miehetkin. Äitiys ei ole tekosyy olla ottamatta vastuuta työelämästä ja yhteiskunnasta tai tehdä jotain suurta. Jos miehellä on menestyksekäs ura, niin kukaan ei kyseenalaista millainen isä hän on. Nainen on naiselle pahin syyllistäjä. Ura ja äitiys koetaan vastakkain asetteluna ja toinen toistaan poissulkevana asiana. Ura, äitiys, perhe, parisuhde nämä kaikki ovat mahdollisia, kun vain teemme ne mahdolliseksi.
Tottakai tarvitsemme tähän tukea ympäriltä. Ilman upeaa miestäni, joka on ottanut vahvan vastuun perheestä, en olisi tähän pystynyt. Me molemmat haluamme menestyä työelämässä ja mennä eteenpäin, mutta meille molemmille on myös perhe ja koti tärkeitä toimivasta parisuhteesta puhumattakaan. Siksi kalenterista ja kommunikoinnista onkin tullut toimivan perheprojektin tärkeimmät työkalut. Aikaa työreissuille, harrastuksille, perheelle, ystäville ja sukulaisille löytyy, mutta kaikki pitää suunnitella. Meillä onkin mieheni kanssa joka keskiviikko 3 tunnin treffit, jolloin on aikaa kysyä mitä toiselle kuuluu ja katsoa taas omaa puolisoa silmiin ja muistaa miksi rakastuin juuri häneen. Tätäkään ei tietenkään saa ääneen sanoa, mutta kunnon seksi vapauttaa energiaa luovuudelle enemmän kuin uskottekaan! Ottakaa siis kalenterista aikaa myös sille:) Kukaan ei väitä, että tämä olisi helppoa, mutta kun tietää mitä haluaa, niin on helpompi se toteuttaa ja tehdä töitä sen eteen.
Äitiys on loistava vastapaino työelämälle. Ne tukevat toisiaan. Työelämässä tarvitaan pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja, tahtoa, heittäytymistä ja taitoa rakastaa ja olla läsnä ja näitä kaikkia pääsee harjoittelemaan joka päivä kotona. En ole huono äiti, jos olen öitä pois kotoa. Lapseni ei mene rikki jos häntä hoitaa välillä isovanhemmat. Lapsestani kasvaa varmasti hyvä ja rakastava ihminen, vaikka emme vietäkään päivästä useita tunteja puistossa. Meidän tyttäremme on yrittäjäperheen lapsi, niin olen minäkin ja minun äitinikin ja mummi ja iso-mummi olivat isoista perheistä, joissa töitä tuli tehdä paljon, jotta saatiin perheelle ruokaa pöytään.
Olkaa siis naiset rohkeita. Kuunnelkaa sydäntä ja unelmoikaa suuria. Kaikki on mahdollista kun asiat järjestää niin. Jos olet jossain vaiheessa valinnut, että perhe menee uran edelle, niin voisiko nyt olla aika toteuttaa unelmat? Onko muka todella liian myöhäistä? Luottakaa ympärillä oleviin ihmisiin ja delegoikaa. Älkää vaatiko täydellisyyttä itseltänne tai muiltakaan. Minä kannustan teitä. Itse ainakin olen parempi äiti, kun olen onnellinen ja ylpeä nainen, joka pääsee toteuttamaan itseään myös työelämässä ja sitä kautta vaikuttamaan muidenkin nuorten naisten elämään. Minä olen nainen, äiti, johtaja, vaimo, yrittäjä, ystävä, tytär ja sisko. Kaikessa en ole täydellinen, mutta kukapa sitä vaatiikaan, riittää kun teet parhaasi ja rakastat!
Niin, istuin junassa ja kuulin puhelun takana istuvalta naiselta, jonka olen usein kuullut muulloinkin. ”Joko olette herännyt? Onko pojat jo herännyt? koita nyt herättää ne! Laitoin vaatteet valmiiksi ja jääkaapissa on aamupalaa. Muista ottaa se reppu mukaan ja muista, että Ville menee tänään jo kahdeksaan. Muista antaa Mikolle lääkkeet ja älkää sitten myöhästykö. Mene nyt jo herättämään ne!"
Mikä näitä naisia vaivaa, jotka viitsivät tehdä tätä? Eikö miehillä ole omia aivoja? Eikö miehet ota lainkaan vastuuta?
Vai pitäisikö sittenkin katsoa itseä peiliin; olemmeko kontrollifriikkejä, jotka eivät luota ja haluavat tehdä kaiken itse ja samalla ajamme itsemme mahdottomaan tilanteeseen. Puolisolle tai lapsille ei edes anneta mahdollisuutta yrittää. Ei anneta tilaa ajatella omilla aivoilla tai suojellaan kaikilta mahdollisilta virheiltä. Pyydetään osallistumaan kotitöihin, mutta lopuksi kuitenkin tehdään itse, koska se olisi kuitenkin mennyt väärin.
Naiset itse rakentavat itsestään kodin kuningattaria, joita ilman koti ei pyöri. Äitiys on asia, jolla loistetaan ja pahimmillaan töihin lähtevät naiset ovat huonoja äitejä ja naisia, jotka eivät huolehdi perheestään. Voitte uskoa, kuinka itsekin olen tähän suuren vaiettuun asiaan törmännyt. Ihmisten ajatukset tulevat ilmi pienistä yksityiskohdista; ”Sinullahan ei varmaankaan ole lapsia?” ”Kyllä lapsista pitää nauttia, silloin kun ne ovat pieniä.” ”Lapset kyllä tarvitsevat äitiä”. ”Kuinka sinulla ja miehelläsi menee?”
Mutta onko tosiaan ura ja äitiys mahdoton yhtälö? Ennakkoluulot asiasta ovat suunnattomat. Naiset pystyvät rakentamaan uraa siinä missä miehetkin. Äitiys ei ole tekosyy olla ottamatta vastuuta työelämästä ja yhteiskunnasta tai tehdä jotain suurta. Jos miehellä on menestyksekäs ura, niin kukaan ei kyseenalaista millainen isä hän on. Nainen on naiselle pahin syyllistäjä. Ura ja äitiys koetaan vastakkain asetteluna ja toinen toistaan poissulkevana asiana. Ura, äitiys, perhe, parisuhde nämä kaikki ovat mahdollisia, kun vain teemme ne mahdolliseksi.
Tottakai tarvitsemme tähän tukea ympäriltä. Ilman upeaa miestäni, joka on ottanut vahvan vastuun perheestä, en olisi tähän pystynyt. Me molemmat haluamme menestyä työelämässä ja mennä eteenpäin, mutta meille molemmille on myös perhe ja koti tärkeitä toimivasta parisuhteesta puhumattakaan. Siksi kalenterista ja kommunikoinnista onkin tullut toimivan perheprojektin tärkeimmät työkalut. Aikaa työreissuille, harrastuksille, perheelle, ystäville ja sukulaisille löytyy, mutta kaikki pitää suunnitella. Meillä onkin mieheni kanssa joka keskiviikko 3 tunnin treffit, jolloin on aikaa kysyä mitä toiselle kuuluu ja katsoa taas omaa puolisoa silmiin ja muistaa miksi rakastuin juuri häneen. Tätäkään ei tietenkään saa ääneen sanoa, mutta kunnon seksi vapauttaa energiaa luovuudelle enemmän kuin uskottekaan! Ottakaa siis kalenterista aikaa myös sille:) Kukaan ei väitä, että tämä olisi helppoa, mutta kun tietää mitä haluaa, niin on helpompi se toteuttaa ja tehdä töitä sen eteen.
Äitiys on loistava vastapaino työelämälle. Ne tukevat toisiaan. Työelämässä tarvitaan pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja, tahtoa, heittäytymistä ja taitoa rakastaa ja olla läsnä ja näitä kaikkia pääsee harjoittelemaan joka päivä kotona. En ole huono äiti, jos olen öitä pois kotoa. Lapseni ei mene rikki jos häntä hoitaa välillä isovanhemmat. Lapsestani kasvaa varmasti hyvä ja rakastava ihminen, vaikka emme vietäkään päivästä useita tunteja puistossa. Meidän tyttäremme on yrittäjäperheen lapsi, niin olen minäkin ja minun äitinikin ja mummi ja iso-mummi olivat isoista perheistä, joissa töitä tuli tehdä paljon, jotta saatiin perheelle ruokaa pöytään.
Olkaa siis naiset rohkeita. Kuunnelkaa sydäntä ja unelmoikaa suuria. Kaikki on mahdollista kun asiat järjestää niin. Jos olet jossain vaiheessa valinnut, että perhe menee uran edelle, niin voisiko nyt olla aika toteuttaa unelmat? Onko muka todella liian myöhäistä? Luottakaa ympärillä oleviin ihmisiin ja delegoikaa. Älkää vaatiko täydellisyyttä itseltänne tai muiltakaan. Minä kannustan teitä. Itse ainakin olen parempi äiti, kun olen onnellinen ja ylpeä nainen, joka pääsee toteuttamaan itseään myös työelämässä ja sitä kautta vaikuttamaan muidenkin nuorten naisten elämään. Minä olen nainen, äiti, johtaja, vaimo, yrittäjä, ystävä, tytär ja sisko. Kaikessa en ole täydellinen, mutta kukapa sitä vaatiikaan, riittää kun teet parhaasi ja rakastat!
Kommentit