NAINEN JA MENESTYS

Tasa-arvosta puhutaan jatkuvasti. Me suomalaiset olemme edelläkävijöitä tasa-arvossa. Silti meillä asuu vielä kovin sitkeässä ajatus miesten ja naisten töistä ja rooleista. Jos nainen on aktiivinen toimija, vaikuttaa yhteiskunnan asioissa ja on johtavassa asemassa, niin ympäristössä supsutellaan pyrkyristä. Naista toppuutellaan ja jopa säälitään. Kommentit ”Muista levätä!” tai ”Kiva että olet noin innostunut!” Eivät todella kannusta meitä yrittämään ja laittamaan koko potentiaalia peliin.

Sehän tästä kaikesta tekee pahinta, että yleensä kommentoijina on toinen nainen. Naisen on hankala kannustaa toista naista olemaan parempi, toista ylittämään itsensä tai tukemaan toista menemään rohkeasti eteenpäin. Jos nainen valitsee elää yksin ilman miestä tai parisuhteen ilman lapsia on se outoa ja taas kerran säälin arvoista. Tai jos naisella on sekä mies että lapsia, niin silloin nostetaan pöydälle ÄITI-keskustelu. Naisen tulisi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa.
   
Me tarvitsemme tähän maahan enemmän naisia päättämään sekä vaikuttamaan asioihin. Naisia johtamaan ja viemään uutta suomea kohti muutosta. Naisilla on kyky kuunnella eri näkökulmia ja ajatella monialaisesti ja samalla nähdä kokonaisuus. Tämä tulee meille syntymälahjana, mutta me emme käytä sitä tarpeeksi paljon kodin ulkopuolella.

Vaatimattomuus ja nöyryys ovat asioita, joita pikkutytöille opetetaan jo alle kouluikäisenä prinsessa -satujen muodossa. Prinsessat ovat viisaita kun vaikenevat ja kun ne ovat kilttejä ja kauniita niin he pääsevät naimisiin. Mutta minä haluan olla rohkea prinsessa, joka ei vain ole ja toteuta hänelle langetettuja odotuksia!
Rohkeuden vastakohta on häpeä. Vaatii rohkeutta nostaa päätään ja kertoa mielipide. Vaatii rohkeutta mennä kohti päämäärää toisten olettamuksista huolimatta. Vaatii myös rohkeutta pyytää apua.

Monelle naiselle opettaisin myös niin mieluusti miten sanotaan EI. Kiltteys ei myöskään vie meitä kovin pitkälle. Niin kauan meiltä pyydetään palveluksia kun me niihin suostumme ja vielä kun oma luonne ei anna periksi että pyydetyt asiat tehtäisiin puolihuolimattomasti niin oma oja on kaivettu mukavan syväksi. Monet naiset kertovat myös että ulkonäkö vaikuttaa omaan etenemiseen.. mitä hemmettiä?! Voisiko kyseessä sittenkin olla taas meidän naisten oma kummallinen mieli? Meillä on tapana olettaa asioita. Olettaa että en etene, koska olen lihava, olettaa että en ole hyväksytty kun en osaa jotain. Nyt naiset tällaiset ajatukset saman tien roskakoriin! Kauneus tulee sisältäpäin ja me olemme juuri niin kauniita kuin haluamme olla. Ei ne miehetkään vertaile mahamakkaroita, kun johtajia valitaan taloon. Ja pelkkä ulkoinen kauneus on katoavaa. Ja jos joku on kaunis, niin ei sitäkään pidä vähätellä. Sanotaan se ääneen sille ihmiselle. En hyväksy näitäkään ajatuksia että ”viisaus ja kauneus ei asu samassa paketissa”. Kateellisten panettelua sekin! Olisi kiva kuulla jokin positiivinen suomalainen sananlasku. ;)

Kukaan ei ole super ihminen ja meillä kaikilla on omat heikkoutemme. Älä häpeä mitään vaan kerro oma tarinasi ja lausu tavoitteet ääneen. Mitä kovempi tavoite, varmasti sitä enemmän vastustusta, mutta sehän tästä elämästä tekeekin niin mahtavaa! Naisten tulisi myös antaa armoa itselleen ja toisilleen. Meidät on opetettu että käsipyyhkeet pitää pestä ja petivaatteet tuulettaa kerran viikossa. Lapsilla pitää olla selkeät nukkumaanmenoajat sekä meille annetut työtehtävät pitää tehdä kiitettävin arvosanoin. Joissain asioissa voisimme ottaa Peppi Pitkätossu -asenteen ja tehdä vähän sinne päin. Kukaan muu ei määrittele meidän tavoitteita kuin me itse. Jos haluamme saavuttaa elämässä muutakin kuin täydellisen äidin tai vaimon palkinnon, niin silloin se vaatii kompromisseja. Seuraavan kerran kun toppuuttelet jotain naista, niin lopeta ennen kuin aloitatkaan. Ole rohkeasti nainen ja jos sinulla on jokin lahja, niin perkule käytä sitä! (ja nyt puhun muustakin lahjasta kuin vain lasten tekemisestä;)